Danten kuulumisia !

Dante poika senkun vaan kasvaa, komistumisesta on vaikea sanoa kun on objektiivit subjektiiviset :) Painoa on kertynyt (viime vkolla punnattu) 17 kg ja säkäkorkeutta siinä 48 cm. Dante on todella reipas pikku tolleri, ei pelkää juuri mitään. Treenirintamalla ollaan muutamia namiruutuja tehty ja jäljen pätkääkin jo ajeltu. Rauniolla ollaan käyty muutamia kertoja ja samoin hakumetsässä eli pääasiassa pelastuskoiralajeilla aloiteltu. Tottista treenataan tietty myöskin. Paikallaolo ja luoksetulo on jo mielestäni tosi hyvä ja seuraaminen oikein mukavan intensiivistä, perusasentokin alkaa löytyä aika mukavasti - persus vaan vähän tuppaa lysähtämään :) Ollaan treenailtu jo merkille lähettämistäkin sekä ruutua ja eilen ekaa kertaa tunnareita - mitä sitä ihan perusasioihin jää junnaamaan koiran kanssa, joka on virtaa ja tekemisen halua täynnänsä ?! Ketterystelineitä ollaan myöskin treenailtu ja liikkuva tynnyrisilta, putki ja keinu menevät jo ihan kivasti. Tikapuut on vielä vähän hankalat.

Dante oli eilen ekaa kertaa kaverikoirakeikallakin (älkää kertoko kellekään, sillä suositusikä olisi 2 v) Inkilänhovissa. Siellä oli kehitysvammaisten tapaaminen ja karaokea vedettiin juuri parahiksi, eli hyvät pirskeet oli. Menoa ja meininkiä riitti, Dantella riitti rapsuttelijaa eikä kaveri ollut melko ronskista meiningistä ja melusta moksiskaan (don´t do this at home !)

Vähän huono omatunto on kun on riistojen kanssa tutustuminen jäänyt tosi vähiin. Siihen täytyy kyllä tässä tänä syksynä vielä panostaa ja verijälkeäkin mennään reilun viikon päästä treenailemaan. Kiva on siis kaveri kaikin puolin, ainakin silloin kuin ei ole yksin kotona - nimittäin silloin heppu muuttuu todelliseksi pikku piruksi .... mm Satun upo uusi kännykkä sai sen kokea nahoissaan !!

Ensimmäistä kertaa näytelmiin mennään marraskuussa Jyväskylään. Onneksi pallitkin tulivat 5 kk iässä, vähän jo alkoi huolestuttaa. Että tämmöistä tällä kertaa :)

Pelastusjälki 07.10.06 Renko

Osallistuimme Rengossa lauantaina kauden päätavoitteeseemme eli pelastusjälkikokeeseen. Ajoimme Duken kanssa ensimmäistä kertaa jälkeä viime vuonna, HEKOn järjestämällä leirillä. Kouluttajana leirillä oli Hannele Pörsti - Hannele oli vähän ihmeissään, kun kerroin ettemme ole jälkeä ikinä ajaneet ja edes nampparuutua tehneet. Kokeilimme pyynnöstäni kuitenkin heti jäljennostoa ja Dukehan noukki jäljen saman tien, siispä esityö jäi jäljenajamiseen tekemättä, mutta mikäs siinä ...

Meillä oli pelastustottis tältä vuodelta suorittamatta, joten koe alkoi sen tekemisellä. Parina oli labukka Turo ja Raimo Viitanen. Dukelle oli varmaan Hgin SM:ien kovista häiriöistä jäänyt takaraivoon muisto, joten tottis alkoi vähän hermostuneesti. Liikkeet kuitenkin suht mukiin menevästi suoriutuivat. Liikkeestä istumiseen tarvittiin toinen käsky, kun ensimmäinen käsky osui ampumisen alle ja liikkeestä seisominen meni istahtamiseksi. Pisteitä molemmille koirakoille tuli 41/50 eli läpi meni ja jäljelle päästiin :)

Jäljelle starttasimme numerolla seitsemän. Jäljen nosto onnistui suht OK:sti, mutta tuomarin mukaan olin aivan liian lyhyellä liinalla liikenteessä - häiritsen koiran työskentelyä... no täytyy ottaa opiksi !

Kunnolla käyntiin päästyään Duke sitten puksuttikin menemään kuin pieni veturi. Maasto oli aika vaihtelevaa: osin soista, ojien ylityksiä, kaatuneita puita, tiheikköjä, mäkiä... Kaikki esineet nousivat, mutta toisena olleen kengän onnistuin pudottamaan taskustani. Fiilis oli todella hyvä kun (mielestäni) kaikki esineet olivat taskussa ja pöpelikössä näkyi punainen takki - maalinainen
han siellä. Duke ilmaisi hänet ihan OK:sti, kun ehdin huikata "ukko" vähän ennen pöpelikköä.

Ihan fiiliksissä olen vieläkin, sillä PEJÄ oli tosissaan tämän sesongin päätavoitteemme ja nyt on sitten Dukella kaikki pelastuskoirakokeet paketissa: PEHA (x2), PERA A ja B sekä PEJÄ :)