IPOR Raunio MM-karsinta 29.04

Karsintoihin oli uskaltautunut kokonaista kaksi koirakkoa... Suomessa on menossa sukupolvenvaihdos pelastuskoirien kilpailurintamalla, vanhat koirakot lopettivat tähän kauteen ja uusia on vasta ensi vuonna tulossa. IPOR voittajaluokan koiria ei kyllä taida ollakaan tällä hetkellä kuin vähän toistakymmentä.

Koepaikkana oli Hämeenlinnan rauniorata, eli kotiratamme... mikä aiheutti meille mielestäni enemmän ongelmia kuin etua. Tuomari (Jorma Lankinen) ilmoitti heti kokeen aluksi, että arvostelunlinja tulee olemaan yhtä tiukka kuin MM-kisoissa tulee olemaan. Tottelevaisuusosio pidettiin paikalla missä normaalisti harjoittelemme kauko-ohjauksia. Duke oli aluksi aivan paineessa, kun odotti, että alan lähettämään sitä pöydille eikä oikein käsittänyt että tässä tehdäänkin nyt tottista - pitäisi välttää konemaisesti tekemästä samoja asioita samassa paikassa :( Duke teki kaikki liikkeet mielestäni ihan mukiinmenevästi. Ongelman aiheutti ohjaaja... minulle on tullut ilmeisesti tässä talven aikana tavaksi suuta naksauttamalla ilmoittaa Dukelle, että huomio nyt aloitetaan tekeminen. No, tuomari alensi jokaisen liikkeen arvosanaa yhden alemmaksi, jokainen naksautus oli lisäkäsky. Eli siihen se sitten heti alkuunsa karahtikin se kisa, tottiksen pistemääräksi jäi 33 (35 on minimi). Ilahduttavasti tuomari totesi kuitenkin uudesta liikkeestä eli 10 metrin ryömimisestä, että tämä oli ensimmäinen kunnon ryömiminen minkä hän on nähnyt. Risto ja Demi menivät rimaa hipoen yli 35 pisteellä.

Ketteryysosio meni mielestäni paremmin kuin koskaan. Tynnyrisilta taisi olla erittäin hyvä, keinu hyvä, tikapuut erinomainen, pituushyppy erittäin hyvä, putken läpi ryömiminen erinomainen, epämiellyttävä alusta erittäin hyvä ja kantaminen erinomainen. Ongelmaksi muodostui Duken lemppari eli kauko-ohjaus, taas oli konemaisesti harjoiteltu... lähetyspaikka oli poikkeava ja pöytien sijainti niin lisäkäskyjähän siinä tarvittiin ja ohjaaja liikkui joten se jäi puutteelliseksi. Ketteryyden kokonaispisteet 39 pistettä. Risto ja Demi karahtivat kiville tässä, heillä 33 pistettä.

Raunio-osuuden aluksi tuomari näytti lähetyslinjan ja määritteli etsintäalueen koon ja kertoi aikaa olevan 40 minuuttia, mikä tarkoittaa sitä, että maalimiehiä on 5 tai 6 (jos aikaa olisi ollut 30 minuuuttia niin 3 tai 4). Tuuli näytti savusta päätellen pyörivän, joten en sitä sen kummemmin ottanut huomioon vaan lähetin Duken töihin alueen vasemmasta reunasta. Aika nopeasti Duke ilmaisi ensimmäistä löytöään ja ensimmäisen haukun jälkeen kun ammuttiin lopetti ilmaisun... hetken tauon jälkeen huusin Dukelle "ukko" mikä sai sen aloittamaan uudelleen. Tämä oli kuitenkin kiellettyä ja aiheutti sen että löytöä ei hyväksytä. Toinen löytö tuli ehkä noin 10 minuutin kohdalla. Jo heti alusta asti huomasin, että Dukella joku mättää se ei ollut oma innokas itsensä ja noin 20 minuutin työn jälkeen siltä loppui energia aivan täysin ja kun mahdollisuutta karsinnan läpäisemiseen ei ollut keskeytin kokeen, en halunnut sitä enään kiusata.

En tiedä sitten vaikuttiko, pennun meille tulo ja ehkä siitä seurannut unen puute vai miksi voimat loppuivat ihan tyystin ?!

Summasummarum, jos jatkamme vielä tällä tasolla kilpailemista pelastuskoirapuolella asiaan täytyy alkaa suhtautumaan "ammattimaisemmin". Koiran tankkaus, peruskunnon kehittäminen ja ohjaajan toimintaa pitäisi kehittää eli valmennusta tarvittaisiin. Mikä oli hyvää oli huomata, että äärimmäisen tiukallakin tuomarilinjalla ilman tyhmiä mokia olisimme pärjänneet ihan mainiosti :)

kuva: Olli Savolainen